Valmistautuminen talveen

Talvi ja eläimet:

Eläimet, etenkin talviunta nukkuvat valmistautuvat talveen syömällä runsaasti ravintoa ennen talven tuloa ja etsimällä itselleen sopivan nukkumispaikan. Näin ne selviytyvät pitkästä ja kylmästä talvesta.
Myös kylmänhorroksen eläimet etsivät itselleen paikan, jossa ne eivät jäädy kokonaan. Esimerkiksi sammakot painuvat järvien pohjamutaan. Useat linnut muuttavat Suomesta pois talven ajaksi ja kevään tultua palaavat takaisin.

(Kuva otettu netistä)

Monet eläimet vaihtavat talvella värinsä vaaleammaksi. Tätä kutsutaan suojaväriksi. Talvella esimerkiksi jänis, lumikko, orava, kärppä ja naali (napakettu) saavat vaalean suojavärin. Niiden eläinten turkki paksunee, jotka eivät vaihda väri talvella.

Lumikko, orava, jänis, kärppä (kuvat otettu netistä)

Useimmat nisäkkäät ja kaikki maamme linnut talvehtivat aktiivisina, eli siis liikkuvat ja ruokailevat päivittäin. Näitä lajeja ovat esimerkiksi:

Hirvet eivät nuku talviunta. (Kuva otettu netistä)

Kettu (kuva otettu netistä)

Orava (kuva otettu netistä)

Osa eläimistämme nukkuu talviunta, silloin eläimen ruumiinlämpö laskee muutamalla asteella. Talviunta nukkuvat eläimet omaavat lyhyet jalat, joten niiden olisi todella vaikea liikkua lumessa ja löytää ravintoa talvella. Talviunta nukkuvat esimerkiksi:

Supikoira (kuva otettu netistä)

Mäyrä (kuva otettu netistä)

Karhu (kuva otettu netistä)

Vaihtolämpöiset eläimet, kuten matelijat, sammakkoeläimet ja hyönteiset sen sijaan vaipuvat kylmänhorrokseen. Kylmänhorroksessa ruumiin lämpötila vaihtelee ulkona olevan lämpötilan mukaan. Kylmänhorroksen takia eläimen elintoiminnot hidastuvat niin paljon, että ne juuri ja juuri pysyvät hengissä. 

Käärmeet ovat talven kylmänhorroksessa. (Kuva otettu netistä)

Jotkut eläimet ovat talven ajan talvihorroksessa. Talvihorroksessa elintoiminnot (esim. hengitys ja sydämen lyönti) hidastuvat ja ruumiinlämpö laskee lähelle nollaa. Esimerkiksi siilet ja lepakot ovat talven talvihorroksessa.

(Kuvat otettu netistä)

Monet hyönteiset talvehtivat koteloina ja kuoriutuvat keväällä.

Koska lumi toimii erinomaisena lämmöneristeenä monet jyrsijät viettävät lähes koko talven lumen alla. Myös jotkut linnut, esimerkiski metsot ja teeret tekevät lumeen lumikieppejä.

Teeren lumikieppi. (Kuva otettu netistä)

Vaikka lumesta on paljon hyötyä talvella, se voi vaikeuttaa joidenkin eläinten ravinnonhankintaa. Suojaväriä vaihtaneille eläimille on hyödyksi olla lumen kanssa saman värinen, sillä saalistaja ei huomaa niitä niin helposti. Lisäksi lumi lämmittää eläimiä (jo aiemmin mainitut lumikiepit ja jyrsijöiden luolakäytävät lumen alla).

Keväällä, kun lumi sulaa ja lämpötila nousee talviunessa olleet eläimet heräävät ja horroksissa olleiden eläinten elintoiminnot palautuvat normaaleiksi. Lisäksi talven ajaksi väriä vaihtaneet eläimet saavat kesävärinsä takaisin.

Lumikon väri kesällä on ruskea. (Kuva otettu netistä)

Talvi ja kasvit:

Talveen valmistautuminen alueellamme alkoi jo syksyllä. Ensimmäisiä havaintojamme olivat eriväriset lehdet ja varvut. Puiden ja muiden kasvien viherhiukkasten lehtivihreä siirtyy lehdistä runkoon ja juuriin. Muutama viikko tämän jälkeen lehtipuut pudottavat lehtensä.

Viherhiukkasten lehtivihreä siirtyy kasvin runkoon ja juuriin

Havupuut sen sijaan talvehtivat neulasineen

Matalakasvuiset lajit, esimerkiksi varvut, talvehtivat yleensä lumen suojassa. Lumi toimii hyvänä lämmöneristeenä. Maan rajassa talvehtii yleensä ruohomaiset kasvit. Niiden maanpäälliset osat kuolevat talveksi, mutta silmut talvehtivat lähellä maan pintaa

Jotkut kasvit talvehtivat niin, että maanpäällinen osa kuolee, mutta juuret selviävät hengissä ensi kevättä varten.

Sammalet ja jäkälät säilyvät ainavihreinä ja useimmat niistä viettävät talvensa lähes kesäisessä olomuodossaan.

Keväällä, kun lumi sulaa ja lämpötila nousee kasveihin syntyy silmuja ja viherhiukkasten lehtivihreä siirtyy takaisin kasvin lehtiin, jolloin yhteyttäminen voi alkaa.

Keväällä koivuun syntyy silmuja, joita kutsutaan hiirenkorviksi. (Kuva otettu netistä)