Erilaisia biotooppeja

Tuore kangasmetsä:

Alueellamme olevasta  metsästä löysimme tuoretta kangasmetsää, jossa valtapuuna toimii kuusi.

Kuusen lisäksi alueeltamme löytyi mäntyjä ja muutamia lehtipuulajeja.

Tammi, pihlaja, koivu ja kataja

Tuoreen kangasmetsän kenttäkerros koostuu suurimmaksi osaksi mustikasta, mutta alueelta löytyi myös puolukoita.

Mustikka

Puolukka

Alueen pohjakerros koostuu suurimmaksi osaksi seinäsammaleesta ja kynsisammaleesta. Lisäksi alueelta löytyi rahkasammalta ja sammalta, jota emme tunnistaneet.

Seinäsammal

Kynsisammal (kuva otettu netistä)

Alueemme maaperässä on paljon erilaisia sieniä. Niitä ovat esimerkiksi:

Keltasarvikka 

Kärpässieni

Itse eläimiä emme alueellamme nähneet, mutta eläinten jättämistä merkeistä voimme päätellä, että metsä kuhisee erilaisia lajeja.

Jäniksen jäljet lumessa

Eläimen ulostetta

Koiran jälkiä

Eläimen kolo

Linnun sulka

Orava on syönyt käpyä

Ulostetta

Muurahaisten tekemä keko

Lajin sisäinen biodiversiteetti:

Puu on kasvanut käyrästi

Neliapila (kuva otettu netistä)

Alueemme puulajisto on hyvin eri ikäistä. Puut ovat aivan pienistä taimista suuriin halkaisijaltaan yli 50cm kokoisiin.

Pieni kuusi

Pelto/niitty:

Alueemme reunalla on paljon peltoa, mutta otimme osaksi tutkimusaluetta vain kuvassa näkyvän osan. Pellollamme ei viljellä mitään hyötykasveja, vaan se on vain epämääräistä heinikkoa/niittyä. Peltoa ei myöskään käytetä laiduntamistarkoituksessa.

Pellon lajisto oli jo talvehtimassa lumen alla, mutta 

Kastemadot viihtyvät pellolla
(Kuva netistä)

Koiranputkia
(Kuva netistä)

Niittyheinäsirkka
(kuva netistä)

Fasaanit liikkuvat pelloilla ja sen reunoilla
(kuva netistä)

Voikukka on rikkaruoho, jota elää niityillä
(Kuva netistä)

Suo:

Alueellamme oleva suo on suotyypiltään neva.  Nevat ovat märkiä soita ja ne ovat yleensä niukka- tai keskiravinteisia. Vetisillä kohdilla puita ei kasva, mutta siellä täällä törröttää yksittäisiä keloja tai kitukasvuisia (noin parin metrin korkuisia) mäntyjä.

Vierailimme tutkimusalueemme nevalla talvella, jolloin suo oli lumipeitteen alla, joten kasvillisuutta oli erittäin vaikea tunnistaa. Kuitenkin tiedämme, että tyypillistä nevan kasvillisuutta ovat mm. luhtavilla, mustasara ja raate. 

Luhtavilla (kuva otettu netistä)

Mustasara (kuva otettu netistä)

Raate (kuva otettu netistä)

 

Nevan pohjakerros on suurimmaksi osaksi rahkasammaleen vallassa

Suon eläimistö koostuu lähinnä vain hyönteisistä; hyttysistä, hyttysten toukista, perhos- ja  lehtipistiäistoukista ja paarmoista.

Kaksi hyttysentoukkaa (kuva otettu netistä)

Vesiekosysteemi:

Alueellamme sijaitsee Keravan suurin lampi, Ollilanlampi. Lampi on suolampi ja sen kasvillisuus on runsasta ja vesi väriltään ruskeahkoa.

Talvisin vesistön lajistoa on vaikea kartoittaa, mutta keväisin, kesäisin ja syksyisin alueella tavataan paljon seuraavia lajeja:

Heinävitaa esiintyy alueella
(kuva netistä)

Sinisorsat viihtyvät lammella
(kuva netistä)

Pohjanlumme on yleisin kasvilaji Ollilanlammessa.
(Kuva netistä)

Rantapalpakko kasvaa rehevillä rannoilla, joten alueemme on sille sopiva kasvupaikka.
(kuva netistä)

Alueemme vesistössä on paljon sammakoita ja keväällä 2014 lammella tehtiin havainto viitasammakosta, joka on EU-direktiivillä suojattu laji.
(Kuva netistä)